");
... Nyt siis ihan varmasti 
. Vielä olisi itse pystynyt juoksemaan (nyt rv 30 
), mutta hallikausi alkaa olla lopuillaan, eikä mulla ole mielenkiintoa lähteä Uden kanssa ulkokentille hikoilemaan. Siis kisaamaan. Jospa Saaran kanssa muutamiin epiksiin vielä ehtisi, odottelen kyllä neidin juoksuja alkaviksi, itseasiassa viimeisen kuukauden olen odotellut 
. Saa nähdä koska alkaa.
Nyt viikonloppuna kisattiin 5 starttia: 3 Kirkkonummella ja 2 Vantaalla. Pikkaisen oli tahmeaa menoa ja vähän alkoi olemaan sellaista "kevättä rinnassa"-sekoilua myös havaittavissa.
Tulokset ei tosiaan päätä huimanneet.. KKK:n hallista Risto Ojanperän haastavilta radoilta hyppäriltä HYL (Urkki ei vaan taipunut takaakiertoon ja kaipa mun ohjaus oli myös vähän hidas), agiradoilta yliaikanolla (1,55, kepit kävelyvauhtia) ja kunnon sekoilurata 10rv ja yliaikaa ~8sek. Urkki lähti (KAKSI kertaa) radan reunalle haukkumaan, mitä ei ole tehnyt koko talvena 
.
Linkin takana radat .
Tänään käytiin korkkaamassa uusi (ainakin meille vielä) Vuokkoset-areena Ojangossa. Lähtiessä molemmat koirat näytti siltä, että "onko ihan pakko". Eli lupaavasti alkoi . Olin ilmoittanut Uden vaan kahdelle agiradalle. Eka rata (Johanna Nybergin tuomaroima) oli tosi nihkee ja kamala, 3 ekaa estettä meni vaan hyvin. Tai oikeastaan 2, kun 3. hypyssä rima putosi ja sotkeutui ilmeisesti jotenkin jalkoihin, koska siinä tuli sellainen kunnon kunniakierros ja vauhti tyssäsi. Sit vielä kepeille sisäänmenovirhe ja sen korjaaminen.. Eli yliaikaa taas PALJON, kun muutenkin vauhti oli löntystelyä 
. Sijoitus kuitenkin 17./55, kun loput hylättiin..
Toisella radalla tuomari oli suosikkimme Henri Luomala, joka oli laatinut vähän kinkkisemmän radan kuin yleensä. Udella oli vähän parempi vauhti, mutta taas piti yhden putken takana käydä haukkumassa tyhjää, siitä 5. Puolella sekunnilla alitettiin ihanneaika 
. Vähän harmitti, kun olisi ollut mukava päättää Urkin kisakausi nollaan, mutta eipä mahda mitään.
Radat taas linkin takana..
Kisapaikkana areena oli ihan kiva ja se suorituspaikka rauhallinen. Saarakin pääsi tutustumaan halliin lämmittelyesteillä, ompahan taas yksi vieras kisapaikka vähemmän .
Tosiaan, palataan kisoihin Urkin kanssa taas syys-lokakuussa, koska nyt hallikisat sitten alkaakaan. Nyt ois tavoitteena treenitauolla ensinnäkin pudottaa ainakin kilo elopainoa pois, jospa sitä kautta saataisiin vähän vauhtia ja ketteryyttä lisää. Kaikkea pientä pitää hinkata, etenkin kepit pitää saada nopeammiksi. Ja kaikkiin teknisiin kiemuroihin lisää vauhtia. Kisaamispuolella panostus tulee kuitenkin syksyllä olemaan Saaran kisoissa. Saisi syksy tulla jo!
Potrassa kunnossa ovat sekä koira että kartturi 
Niin joo, ja meidän Äijälle tuli eilen mahtavat 4 vuotta täyteen! Onnea Urkki <3 Tässä Äijä lempipuuhassaan, lepäilemässä ja chillaamassa .
Lopuksi muutamia Saaran agikuvia..
Kepit on kohta melkein valmiit muuten jo
Kirkkonummellakin vähän päästiin treenaamaan..
Taas on kisailtu urakalla
Pääsiäislauantaina suunnattiin Urkin kanssa Lietoon TSAUn kisoihin, siellä oli 1 hyppäri ja 3 agirataa tarjolla. Kisat käytiin kahdella radalla, joten päivä meni aika joutuisasti. Päivän teemana oli pienet ratavirheet ja suuret aikavirheet .
Ekalla agiradalla (Anne Savioja tuomaroi) ihan mukavaa menoa, kunnes kepeiltä huono sisäänmeno ja vauhdin hyytyminen. Eli kepeiltä 5 ja olikohan se nyt 4 sekkaa yliaikaa. Toka rata oli sitten uuden tuttavuuden Jarmo Jämsän käsialaa, aika kimurantti. Selvittiin kuitenkin hyvin, tosin tuomitsi puomin alastulosta vitosen, vaikka minusta takajalat kyllä puomiin osuu videolta tarkastellessa. Suurempi järkytys oli kuitenkin 8 sekkaa yliaikaa!! 
Ja minusta Ude eteni hyvin, tuo rata oli mun mielestä meidän päivän paras. En sitten tiedä, mikä oli etenemä, kun eivät ole saaneet tuloksia VIELÄKÄÄN seuran sivuille.. . Mut jäi kyllä tämän herran radat tähän yhteen kokeiluun. Ei siinä tainnut kovin moni alittaa ihanneaikaa tällä radalla.
Kolmas rata oli Saviojan hypäri. Yksi rima tuli alas ja mä mokailin ohjauksessa sekä kompuroin vähän. Rata alkoi hyvin, mutta mun ohjausvirheen jälkeen oltiin ihan sekaisin. Eli siitäkin 5 ja rutosti yliaikaa .
Neljäs rata oli taas Jämsän, ja se vaikutti vielä edellistä vaikeammalta. Ekat 5 estettä selvittiin, mutta sitten Urkki pääsi karkaamaan väärälle esteelle, kun mun oma linja taas kerran vähän epäonnistui. Sen jälkeen meni vähän kaikki läskiksi niin juostiin vaan suoraan maaliin.. Tai oikeastaan lähtöön, kun kadotin suuntavaistoni . Omituisten sekoilujen kisapäivä! Sijoitukset oli siellä 20. paikkeilla. Mutta hauskaa oli, se on pääasia. Vielä olen ilmottanut Urkin ens viikonloppuna Kirkkonummelle ja Hakunilaan, vaikka vikat kisat piti olla aikoja sitten . Mikäs tässä on kisatessa, kun ei vaivoja ole.
Uden radat:
Kisojen jälkeen suunnattiin mökille ja siellä koirat riehui taas sydämensä kyllyydestä. Sunnuntaina tehtiin pieni vaellus Konianvuorelle. Mökillä on vielä kamalasti lunta, ei näytä kesä tulevan ihan heti!
Sunnuntaina oli sitten Saaran vuoro kisata, kisapaikkana Karjaa. Halli oli vähän erikoinen, sijaitsi jossain huonekalukaupan parkkihallissa. Meteli oli aika kamala.. Olin ilmoittanut Saaran kahdelle radalle, joista parempi tulos jäisi voimaan. Onneksi oli näin, sillä ekalla yrityksellä tapahtui jotain ennenkuulumatonta: Saara varasti! En kyllä toisaalta ihmettele, kun se lähtöpaikka oli ihan radan reunassa ja muut koirat räksytti siinä heti selän takana. Tokalla yrityksellä sitten lähtö meni hienosti ja muutenkin rata oli hyvää menoa, mutta mä en oikein pysyny perässä ja kompuroin kesken rataa taas, kun törmättiin Saaran kanssa. Onneksi se jatkoi vielä reippaasti rataa . Siihen meni kuitenkin voitto, kun jäätiin toiseksi sekunnin erolla. On kuitenkin hienoa nähdä, että Saaralla pää kestää vaikka minkälaisissa kisapaikoissa. Ohjaaja onkin sitten asia erikseen..
Tänään oltiin Lägin hallicupin finaalissa. Urkki onnistui kisaavien radalla tosi hienosti tehden nollaradan, ihan ok vauhdilla. Sijoitus 2., ja koko hallicupissa myös 2.! Saara eteni mölliradalla tosi hienosti, kunnes mulle tuli totaalinen black out, enkä muistanut yhtään, mihin piti mennä . Noloa, en ole vielä koskaan rataa unohtanut, ja nyt unohdan mölliradan!! No, menee tän raskaussekoilun piikkiin. Saara ehti siinä sitten hypätä yhden väärän hypyn (se teki ihan oikein, koska ohjasin sen sille hypylle), kunnes tajusin missä olen . Harmi kun ei ole videota siitä. Saara oli kuitenkin radan nopein (sija 4.) ja olisi voittanut ylivoimaisesti ilman tuota, se lämmitti mieltä . Vaikka kyllä harmittaa tuollainen sekoilu, onneksi kuitenkin naurattaa enemmän, mitähän mä ens viikolla mokailen . Uusintaradalla Saara teki hienon ja nopean nollan, mutta niitä ei Lägin kisoissa valitettavasti lasketa.
Torstaina loppui Saaran toko kurssi ja se oli tosi mukava ja inspiroiva kokemus. Saara kehittyi kovasti koko ajan ja loppukoekin meni musta hienosti. Sen kanssa on ihana tehdä hommia, kun se on niin luotettava.. Tohon meidän Äijään verrattuna . Ilmoittauduin jonoon seuran ALO/AVO-tokoryhmään, mutta siihen pääsee ilmeisesti vasta syksyllä (jos silloinkaan). Onneksi tuo rakas sisko on pätevöitynyt tokokouluttaja!
Vähän harmittaa, kun ei kesäkaudeksi päästy Saaran kanssa nuorten koirien valmennusryhmään. Ilmeisesti tän mun raskauteni takia, vaikka kukaan ei ole vaivautunut kysymään, että miten mä voin. En kuulemma kuitenkaan pysty kohta enää treenaamaan. No joo, hyvinhän tää tuntuu tässä sujuvan . Myöskin alueellisesta valmennuksesta tiedottaminen ja ryhmiin valitseminen on ollut melkoisen salamyhkäistä touhua seurassamme. Lienee sanomattakin selvää, että jäätiin ryhmien ulkopuolelle? No, se varmaan kyllä johtuu pärstäkertoimesta enemmän. Mutta täytyypä muistaa, että seuraavasta raskaudesta ei kerro koirapiireissä kenellekään, niin ei joudu syrjityksi.. Aina voi vedota ylipainoon, sen vuoksihan ei ketään ryhmistä pudoteta pois . Onneksi nyt sentään ylipäänsä sain kesätreeneistä paikan, vaikka sekin kysymysmerkillä.. Raskaus on ilmeisesti sairaus?!
Perjantaina oli taas mahti treenit Saaran (ja Urkinkin) kanssa Veikkolan hallissa. Nyt ollaan treenailtu vaan kerran viikossa agia (+ tietty kisailut päälle), kun luovuin seuran hallivuorosta. Se oli niin myöhään arki-iltana, ettei mun treenaamisesta meinannut tulla enää mitään, kun väsytti niin kovin. Jossain vaiheessa raskautta oli vaan pakko mennä nukkumaan viimeistään klo21. Nyt on onneksi taas vähän enemmän energiaa, tai ainakin nukkumisesta on tullut vaikeampaa.. Anyway, Saaran kanssa on tällä hetkellä niin hienoa treenata, kun tuntuu, että edistymistä tapahtuu joka viikko . Muutama kuukausi sitten sillä oli puomikammo, mutta se meni onneksi ohi, ja nyt on keinukin jo melkein hanskassa. Itselle välillä tuottaa vaikeuksia ohjata vikkelää koiraa, kun tottunut Urkin verkkaisampaan tahtiin . Ja Saaran into tohon tekemiseen on tosi mahtavaa. Sillä on ihan erilainen tahto mennä siellä radalla kuin Urkilla. Vaikka kyllähän Udekin tykkää mennä, mutta eri tavalla .
Tässä nyt kuitenkin linkki uusimpaan treenivideoon. Noita tosiaan olis vaikka kuinka paljon editoimatta, kun vaan joskus ehtis ja jaksais..
Oli aika jännä huomata, että Saara taipui kerralla noihin takaakiertoihin ja sylkkäriin (jonka teenkin tossa onnistuneesti väärällä kädellä), kun taas Urkin kanssa piti hioa useampi kerta 
.
Tänään käytiin missikisoja varten treenaamassa esiintymistä ja kärsivällisyyttä mätsärissä Lägin hallilla. Hienosti neiti esiintyi pitkän tauon jälkeen, sai punaisen nauhan ja punaisten kehässä sijoittui kolmanneksi . Loppumetreillä vaan kärsivällisyys loppui; kun tuomari mietti kolmen parhaan järjestystä, niin Saara päätti ilmoittaa tylsistymisestään muutamalla terävällä haukahduksella.. Samantien tuomari tuli ilmoittamaan, että me olemme 3. Eipä se mitään, hyvää treeniä tuli.
Näin hienosti poseerattiin agihallilla perjantaina:
Ja Urkki (hyvä kuvakulma, kun näyttää niin solakalta):
Tänään aamulla ihmeteltiin, että mihin ne lumet on kadonnu meidän lenkkipolulta..
Muuten ajatukset onkin sitten olleet tänään pienessä enkelikoirassa 
Viime sunnuntai (25.3.) oli melkoisen tapahtumarikas päivä. Aamusta suuntasimme Mazdan nokan kohti Lietoa, jossa Saaran kanssa oli tarkoitus osallistua TSAUn järjestämään koulutukseen. Kouluttajana olisi Noora Keskievari. En ole aikaisemmin vastaaviin osallistunut, joten en yhtään tiennyt, mitä tuleman pitää. Ryhmässä oli 7 koirakkoa, ja ensin tutustuttiin itsenäisesti kimuranttiin rataan ja sitten katsottiin porukalla, miten missäkin kannattaa ohjata. Se oli pienehkö pettymys, että henk.koht treeniaikaa per koirakko oli vain 2*10min. Se meni hurjan nopeasti, eikä me kyllä päästykään kuin muutama este radalla eteenpäin. Ja se oli kyllä ihan musta kiinni, kun tuntui etten taivu mihinkään väliin, enkä osaa mitään ohjauskuvioita . Mut tarkoitus olikin lähinnä saada Saaralle kokemuksia uudesta paikasta ja reippaasti se tuollakin toimi. Saara saikin kehuja kouluttajalta, että on yhteistyöhaluinen koira, "mikä ei ole aina itsestäänselvyys tuossa rodussa". No joo . Mentiin sitten vielä itsekseen puomia ja keinua viereisellä kentällä, kun oli osuutemme suoritettu.
Koulutuksen jälkeen paineltiin Salon koirahalliin epiksiin. Siellä katselin, että mölleille oli hyppyrata, joten ilmoitin Saaran 1-luokan radallekin. Ja Ude avoimeen luokkaan. Möllirata meni Saaralta hyvin, tosin ehkä itse turhaan vähän varmistelin. Nollarata kuitenkin, eka meille kisoissa! Ja yllärinä se riitti luokan voittoon asti . Kai sillä sitten vauhtia oli ihan mukavasti, koska ainakin toka ja kolmaskin tekivät nollaradan. Ja luokassa oli 14 koirakkoa!!
Ykkösluokkaan lähdettiin vaan kokeilumielellä, radalla oli kuitenkin kepit, joita ollaan treenattu vasta verkkojen kanssa. Niistä selvittiin kuitenkin hyvin, toki käden kanssa piti heilua.. No sekin vähän varmuuden vuoksi . A:lta tuli kielto, eli radalta 5. Yllärinä tuokin riitti kuitenkin voittoon . Luokassa taisi olla 8 tai 9 koiraa.
Saaran kanssa on kyllä niin kiva kisata. Vaikka se onkin vielä aika paljon mussa kiinni (tosin koko ajan vähemmän), mutta ainakaan sitä ei kovin helposti saa sinkoamaan väärälle esteelle. Ja ne lähdöt, ah . Ihanaa mennä radalle, kun voi 100% luottaa, että se jää lähtöön. Parasta on kuitenkin se tekemisen into ja riemu, mikä sillä radalla on .
No sitten vielä Uden avoimen luokan rata. Ei mikään kauhean kimurantti, aika hauska ja vauhdikas rata. Udekin meni hienosti ja jopa suht vauhdikkaasti, nollaradan. Ajattelin kuitenkin, ettei vauhti palkinnoille riitä, kun luokassa tuli niin monta nollatulosta. Mut yllärinä sehän riitti 3. sijaan . Mukavaa kun Urkillakin kulki, vaikka oli istunut suunnilleen koko päivän autossa. Ja tietenkin just tällaisena hyvänä päivänä olin yksin reissussa, eli videoita ei ole 
. Kamerakin unohtui kotiin, oishan sen voinut jonkun käteen kisapaikalla tyrkätä.
Kesken kisojen Milla laittoi viestiä, että olenko huomannut vuoden 2011 göötti-kisojen tulokset, että Urkki on vuoden göötti 2.!! Piti pari kertaa lukea se viesti, että tajusin. Eli Urkki tosiaan oli sijoittunut Vuoden Göötti kisan kakkoseksi, häviten voittajalle vain 0,3 p.! Tässä siis laskettiin yhteen tulokset kahdesta eri lajista, eli meillä paras näyttelytulos + 5 parasta agitulosta.
Vuoden Göötti
1. Maiskis Vivian om. Maija Henttonen 27,6p/5
2. Tulikäpälän Tulimestari om. Marjo Korander 27,3p/5
3. Cimillan Oona Onnentyttö om. Anne Nevalainen
& Clarissa Mäkkeli 26,4p/5
4. Bodeneis Carr Calgary om. Niina Halonen 25,5/5
5. Jaxonville Kerta Kaikkiaan om. Tuija Liukkonen 25 p/5
6. Region’s Fairy Fiia om. Terhi Puttonen 17,4p/5
7. Cimillan Tyde Tuudain om. Janet ja Jouni Tervashonka 17,4p/5
8. Jaxonville Maija Poppanen om. Tuija Liukkonen 14,2p/5
Ja Saara oli hienosti Vuoden pentu kisassa 3. Pennuissa laskettiin 5 parasta pentunäyttelytulosta.
Paten Pysti Parhaalle Pennulle
1. Danga’s Quasimodo-Å om. Oili Helenius, haltija Salla Klossner 45p/5
2. Svedala My Luna Moonbeam om. Kata Dolmatoff & Minna Kotala 39p/5
3. Tulikäpälän Saara Savusukeltaja om. Marjo Korander 37p/5
4. Fennican Älwiira om. Merja Kurki 35p/5
5. Fennican Ässä-Mix om. Niklas Rosenström 35p/5
6. Mystarz Grande Design om. Kata Dolmatoff 33p/5
7. Calawan Elvira om. Hanna Siikaniemi & Essi Leikas 26p/5
8. Calawan Evelin om. Anne Laamanen 24p/3
9. Antimos Noitapilli om. Anu Vesiluoma, haltija Tarja Leponiemi 24p/4
10. Calawan Elias om. Tanja Partanen 23p/3
11. Lejondalens Ozzy Sjärnskott om. Iris Kaimio & Anne Laamanen 20p/3
On ne vaan parhaita
Niin joo, ja eihän siitä agista mammalomalle jäämisestä mitään tullut. Ude on nyt ilmoitettu pääsiäiskisoihin Lietoon . Eihän sitä nyt raaski "lomailla", kun ei mitään vaivojakaan ole. *koputtaa puuta*
Urkki kisasi toistaiseksi viimeiset viralliset kisansa Porvoossa 11.3.12.
Kun nousimme 6.11.11 kolmosiin, olin viikkoa aikaisemmin huomannut olevani raskaana 
. Ajattelin, että eipä voinut parempaan saumaan kolmosiin nousu tulla. Mietin sitten, että kisa kerrallaan menemme niin kauan kun hyvältä tuntuu. Oli vähän vaikea arvioida, kun ei kokemusta raskaana olosta ollut. Hieman koetin agilitysivuilta lueskella kokemuksia, että kuinka kauan sitä oikein pystyy/kehtaa kisata. Pahinta oli alkuvaiheessa, sillä kärsin pahoinvoinnista lähes puoleenväliin asti. Muutamissa kisoissa sai todella jännittää, lentääkö laatta radalle . Onneksi ei kuitenkaan. Muuten onneksi raskaus on sujunut ilman kipuja ym., joten olen pystynyt aika kivasti vielä radalla juoksemaan, liekö sitten urheilutaustasta tässä kohtaa hyötyä.. Toki tuo alkaa jo aikamoista tungertamista videolta katsottuna olemaan.
Nyt sitten, raskausviikolla 24, kävimme viime sunnuntaina Porvoossa kisaamassa 3 rataa, joilta kaikilta saimme tuloksen, keskimmäiseltä radalta peräti puhtaan nollan.
Huomasin, että alussa mulla on jo hieman vaikeuksia pysyä Uden matkassa, yhtäaikaa kun lähdemme. Se nyt onkin se ainoa kohta, missä sillä vauhtia on, mutta meidän ratojen kannalta kaikkein ratkaisevin vaihe kuitenkin. Kun tässä muutamaan viikkoon ei ollut kisoja tiedossa, niin ajattelin, että hyviin suorituksiin on hyvä lopettaa. Siis ainakin toistaiseksi. Katsotaan sitten syksyllä, mitä tehdään. 17 virallista starttia ehdittiin ottaa kolmosissa, niistä 6*nolla (4*hieman yliaikaa), 5*5, 1*10 ja 5*HYL. Eli odotuksiin nähden erittäin hienosti meni. Mukava ton kanssa on nyt ollut kisata, kun ei ole tarvinnut jännittää, että mihin se singahtaa. Vauhti nyt on mitä on, mutta eipä tolla massalla paljon kovempaa pääsekkään. Eikä se mua haittaa. Joillekkin se tuntuu olevan ongelma, mutta olkoon 
. Aina se tekee parhaansa kuitenkin .
Nyt se sitten saa nautiskella taviskotikoiran arjesta. Vaikka tähän tapaan.
Ja tämmöistä meille nyt odotellaan
..ja Saara tulee kisaikään 3 viikkoa lasketun ajan jälkeen,hih 
.
4.3. kisattiin möllikisat Hyvinkään hallissa - jälleen uusi kisapaikka Saaralle, vaikka tokihan se on siellä turistina ollut monen monta kertaa. Radan sai ottaa kaksi kertaa ja paras tulos jäi voimaan. Ekalla yrityksellä vedätin hieman liikaa, ja Saara sujahti muutamasta esteestä ohi. Tokalla yrityksellä otin hieman tarkemmin ja selvittiin lähes loppuun puhtaasti. Lopussa Saara hieman liukasteli ja keskittyminen herpaantui - päätti sitten käydä moikkaamassa ratahenkilöä, siitä kielto. Tällä radalla sijoituimme kuitenkin kolmanneksi . Hyvää oli taas lähdöt ja iloinen meininki.
Nyt Saaralla on treeneissä tosi hyvä vaihe menossa, puomikammo on selätetty ja perjantaina aloimme treenata keinua taas. Keppejä treenaillaan verkkojen avulla. Treenivideotakin olisi tuntikaupalla kamerassa, kun vaan saisi aikaiseksi editoida . Muutamat epikset ehditään toivottavasti tässä keväällä vielä käymään.
Käytiin Uden kanssa kisaamassa Porvoossa sunnuntaina. Talvi yllätti taas kerran autoilijan, eli taisi olla tän vuoden huonoin ajokeli, mutta onneksi KePo lähti kuskiksi. Sen verran on alkanut itseä pelottamaan huonossa kelissä autoilu.
Kisat alkoivat surkeasti, kun juuri ennen ensimmäiselle radalle menoa kimppuumme hyökkäsi takaapäin toinen koira. Edellinen koira oli jo tässä vaiheessa radalla, odottelimme siis vuoroamme. Pelästyin kovasti ja keskittyminen meni molemmilta, kun samantien piti lähteä radalle . No, asiat on sovittu ja kisajärjestäjäkin toimi mallikkaasti, joten en asiasta sen enempää jaksa jauhaa. Ekalta radalta tuli kuitenkin hylly, kun itse hermostuksissani muutin suunniteltua ohjausta ja Ude lähti omille teilleen. Onneksi kuitenkin saatiin koottua itsemme seuraaville radoille.
B radalla oli nolla tyrkyllä, mutta otin kai puomin alastulon huolimattomasti ja siitä tuli 5. Olin katsovinani, että kyllä se sen otti, mutta video kyllä kertoo toista .
C radalla sitten eka oikea nollamme, kiitos tuomarin väljähköjen ihanneaikojen . Mutta tulihan se sieltä! Lisäksi ensimmäinen palkintosijoitus 3-luokassa, 3. Kisaajiahan oli aika vähän, mutta haittaakse?
Kepit oli taas aika hitaat ja pyörityskohdat oli vähän hitaita. En osaa oikein ohjata niissä ja Ude on vähän jäykkä. No, pääasia tässä vaiheessa, että niistä selvitään .
Videolla b ja c radat, a-rataa en kehtaa laittaa .
Nyt sitten pitäisi miettiä, että vieläkö haluan/pystyn kisata virallisissa kisoissa. Sunnuntaina meni vielä ihan hyvin, ei tuntunut pahalta missään vaiheessa. Vaikka eihän tuo liikkuminen enää mitään kovin sulavaa ole, kun videolta katselee . Onneksi tyylipisteitä ei jaeta! Jokatapauksessa Milla on menossa Uden kanssa Lietoon kisaamaan nyt sunnuntaina, vähänkö jännittää! Toivottavasti Ude muistaa edes jotenkin käyttäytyä .
Tänään oli vuorossa aksaepikset Salossa, uudessa koirahallissa. Siskoni koirat Vili ja Heppu ovat meillä hoidossa, joten autoon pakattiin koko kööri . Päätin myös kisata Vilin kanssa pitkästä aikaa, vaikka en ole nyt sen kanssa treenannut tai kisannut neljään kuukauteen.
Möllit olivat ensin vuorossa. Hieman pelästyin, kun hyppykorkeus näytti olevan 35, pienen neuvottelun jälkeen onneksi rimat laskettiin 25cm:iin. Olisi Kääpiö saattanut hieman ihmetellä.. Ei myöskään ollut ihan helpoimmasta päästä tämä möllirata, esim. puomille oli tosi erikoinen vienti. Ekalla radalla Saaralle iski puomikammo, kun oli taas ihan uudenlainen puomi. Yritettiin noin 5 kertaa, mutta juostiin sitten ohi ja jatkettiin rataa. Lopussa oli puomi vielä uudestaan ja Saara päätti voittaa pelkonsa ja suoritti sen. Huh . Kummoista tulosta ei siis saatu. Uusintaradalla tuli pari kieltoa, mutta puomi mentiin reippaasti kahteen kertaan ja ihanneajan alle päästiin. Harmi kyllä vain tuo eka rata huomioitiin tuloksiin . Lähdöt oli taas Saaralla tosi hyvät. Se on niin ihana, kun jää sinne lähtöön niin kiltisti odottamaan.. Melkein tulee aina tippa linssiin (ai mitä hormoneja.. )!
Saaran uusintarata:
Vilin kanssa osallistuttiin 1-luokan radalle, ja ajattelin, että mitähän tästä tulee . Yllärinä Vilin meno olikin ehkä jopa parempaa kuin syksyllä, se oli tosi innoissaan, mutta muisti kuunnellakin. Ekalta radalta tuli 5, uusinnasta HYL. Tuo puomille vienti oli meille vähän haasteellinen. Toisella radalla oltiin kuitenkin sekunti nopeampia kuin ekalla . Sijoitus oli 3. Hauskaa oli pitkästä aikaa! Ilmeisesti tauko ei ole aina niin huono juttu ja Päiviltä onkin tullut viestiä, että "Vilillä on agilityn kaipuu" .
Vilin radat:
Urkki osallistui avoimeen luokkaan, ja naiset meinasi sekoittaa taas pään. Ekalla radalla unohtui pujottelutaitokin . Uusinnassa kuitenkin ihan hieno 0-rata, mitä nyt kepit madeltiin. Mutta alussa oli jopa häivähdys vauhtia.. Oiskohan hieronta vähän auttanut?
Urkin uusintarata:
Jaksoin nuo 6 rataa ihan yllättävän hyvin! Ehkä enempää ei olisi kuitenkaan mennyt.. . Alustakin oli yllättävän miellyttävä, ei tarvinnut pelätä liukastumista.
Muutama kuva meidän tämänhetkisestä laumasta..
Ja hauska Heppu
Ja vielä meidän kaunotar pari viikkoa sitten
Eilen kisattiin Lägin hallicupissa ja kyseessähän oli Saaran suuri päivä - ekat kisat, mölliluokassa tosin. Mittari näytti aamulla -27, joten aika moni taisi jättää lähtemättä. Ihan hyvä niin, koska Lägin halli on melkoisen meluisa paikka.
Ensin oli kisaavien radat ja Urkin vuoro. Lämmittelyesteillä tyyppi kävi kuumana ja karkaili milloin kenenkin koiran perään . Se nyt ei kuitenkaan näkynyt radalla vauhtina, vaan mentiin tyypillistä hölkkävauhtia. Ja mun ohjaaminen oli taas kamalaa kyykkimistä. Ekalla radalla 1 kielto ja pari sekkaa yliaikaa (4s.), toisella radalla 0-rata ja juuri ihanneajan puitteissa. Ja toisella radalla sain Urkin jäämään lähtöön (melkein antaa tassuakin), mikä oli kummallista .
Linkin takana Uden radat:
No sitten pienen odottelun jälkeen pikku prinsessan vuoro. Saara ei onneksi arastellut enää hallissa yhtään, vaan teki reippaasti lämmittelyesteitä. Minimöllejä oli sitten lopulta vain 2kpl . Palkintosija siis varma! Ekalla radalla Saara jäi hienosti lähtöön, mutta alussa tuli heti 3 kieltoa peräkkäin. En ottanut tarpeeksi tarkasti, ja Saara jäi taakse, jolloin se yleensä kiertää mun toiselle puolelle ja menee sit esteen ohi. Kieltoputken jälkeen homma lähti sitten sujumaan, ja puomikin mentiin, vähän arastellen, mutta kuitenkin . Puomin kanssa on treeneissä ollut jostain syystä vaikeuksia. Virheitä yht. 35, kun kielloista 15 ja hyllystä 20. Jouduimme tyytymään 2. sijaan, kun voittaja keräsi 10rv. Onneksi kuitenkin ajassa voitimme . Toisella radalla lähdössä treenattiin kärsivällisyyttä, kun edellinen koira oli onnistunut pissaamaan radalle, ja sitä siivoiltiin. Hienosti Saara odotti. Hyvät kisahermot näyttäisi neidillä olevan! (En muuten syötä lähdössä Saaraa, vaikka se siltä videolla näyttää..) Toka rata oli sujuvampaa, selvittiin 2 kiellolla ja aikakin parani 7 sekunnilla . Onhan tuo vielä tuollaista kädessä roikkumista, mutta eipä me montaa "kokonaista" rataa olla vielä mentykään. Tyytyväinen täytyy olla 12kk vanhan neidin edesottamuksiin, uskoin että paljon vaikeampaa olisi ollut.
Saaran radat:
Videolla muuten näkyy, kun tuomari käy kommentoimassa Saaran kokoa.. Joku muukin siellä halusi varmistaa, etten ole pennun kanssa menossa radalle..
Eilen aksailtiin Liedossa, ATT:n hallissa, tuomarina Johanna Nyberg. Radat oli aika kivoja, mutta ihanneajat meille hieman turhan kovia.. Hypärilläkin 3,8m/s! Ennen ratoja ei ollut minkäänlaisia tuomarin puhutteluita, vaan kaikki juoksivat suoraapäätä radalle ja tuomari katseli muualle 
. Melkein jäätiin Suvin kanssa jalkoihin, kun ekalla radalla odotettiin sitä puhuttelua . En sitten tiedä, onko normaalia menettelyä kolmosissa, vai joku Turun tapa?!
Ekalla agiradalla muutama ylimääräinen kaarros ja hirrrrveen, hirrrvveeeen hitaat kepit meillä, 0 ratavirhettä, mutta yliaikaa "perus" 2,45. Sijoitus meidän kolmosten ennätys, 5. .
Tokalla agiradalla alussa pientä törmäilyä, mutta mun mielestä vauhti vähän reippaampaa kuin ekalla radalla. Puolessa välissä rataa tapahtui jotain todella kummallista.. A-putki erottelussa Urkki valitsi kauimpana olleen putken! Tätä ei oo kyllä koskaan ennen tapahtunut, luulin että mulla on kontaktihullu koira ! Luulisin kuitenkin, että Ude ekalta radalta "muisti", että putkeen pitää siinä kohdassa mennä, koska ekalla radalla siinä kohdassa piti valita putki. Sen verran päättäväisesti jätkä paineli putkeen. Olisi pitänyt yrittää ottaa koira paremmin haltuun hypyn jälkeen, mutta ajattelin, että kyllähän se nyt A:n valitsee ihan automaattisesti.
Hyppärillä lähtö oli mahdollisimman hankala lentävää starttia ajatellen, tokana esteenä nimittäin muurin takaakierto. Tässäkin oli havaittavissa "negatiivista oppimisvaikutusta", sillä oltiin jo hyvin menossa takaa, mutta Urkki päättikin hypätä sen suoraan, kuten kahdella edelliselläkin radalla on tehty . Ehdittiin kuitenkin törmätä juuri ennen hyppyä, saatiin siitä kosketusvirhe, mutta hylkyä ei päässyt tapahtumaan. Vitonen siis virheitä, ja yliaikaa siitä 1,88. Ihan tyytyväinen olen, koska etenemä meille hyvä, 3,63m/s törmäilystä huolimatta.
Radat:
Tavoitteena oli 3 tulosta, mutta taas kerran jouduimme tyytymään kahteen. Eipä se kuitenkaan haittaa, ihan tyytyväinen olen päivään. Miinuksena kuitenkin nuo toivottoman hitaat kepit, mikähän ihme niissä nyt sitten mättää ?! Kiitoksia Suville ja Taikalle seurasta ja mukavasta reissusta!
Nyt sitten parina viikonloppuna olisi ohjelmassa epiksiä, kun Saarakin avaa kisauransa. Toiveikkaana olen, että ehkä vielä maaliskuussakin pystyisin kisaamaan!